| Factaa kanasta...(eli Chickensflysta) | ||||||||||||||||||||||||
| BROILERI MENEE L�NTEEN - KANAN LYHYT VARHAISHISTORIA | ||||||||||||||||||||||||
|
|
Jan ErolaKana (Gallus domesticus)Kotiel�imen� pidett�v� fasaanilintujen heimon laji. Kanan siivet ovat heikot, mutta vartalo jykev� ja py�re�hk�. Lajin alkukoti lienee Luoteis-Intian viidakoissa. My�s lounaisesta Kiinasta on l�ydetty varhaisia kanal�yd�ksi�. T�ss� yhteydess� keskityt��n kuitenkin vain Indus-joen haarauman kohtaloon.Kanan domestikaatio alkoi 3000-4000 EKr. Sen mahdollisti talonpoikien ruokaylij��m�, sill� viljaa j�i kotiel�intenkin ruokintaan. Indus-kulttuurin tuho (n.1500 EKr) ei h�vitt�nyt alueelta kukkokulttuuria. Arjalaiset ihailivat sotilaskansana kukkoa pit�en sit� ylpeyden, rohkeuden ja taisteluhengen symbolina. Kesyyntyneen kukon uskonnollisesta merkityksest� kertoo 1000 EKr tienoilla m��r�tty siivekk�iden lintujen sy�ntikielto.Niilin laakson korkeampi elintaso mahdollisti taistelukukoksi jalostuneen levi�miseen meriteitse Egyptiin. Kuva "linnusta, joka tuottaa munia p�ivitt�in" l�ytyy Tutankhamonin haudan sein�maalauksista. H�nen seuraajansa Ekhnatonin yksijumalaisuuspuhdistuksista k�vi kanalle ja kukolle k�pel�sti. Aton-auringonjumala ajoi ne pois tuhanneksi vuodeksi Afrikan maaper�lt�.Kanan zarahustralaisuusIndus-joen laaksosta kana levisi Persiaan, miss� se esiintyy muinaistarustossa ja kansallisessa Zarahustra-uskonnossa 500-600 EKr. Aivan uutena seikkana maailmanuskontojen historiassa zarahustralaisuudessa esiintyy hyv�n ja pahan v�linen vastakohta. Siipikarjalla on siin� t�rke� rooli: se toimii hyv�n suojelijana pahaa vastaan. Zarahustralaisuus suhtautui my�nteisesti aineelliseen ja kulttuurin kehitykseen, joka edesauttoi kukon ja kanan kaltaisten el�inten menestyst�.Sokratesin uhriIranista kukot jatkoivat valloitusmatkaansa kohti v�limeren aluetta jo ennen kuin itse Persian valtakunta laajeni l�nteen. Ateenassa kukko oli valon ja terveyden jumalallinen symboli. Kukko liittyy jopa Sokratesin kuolemaankin. Sokrates tuomittiin valtiokultin tunnustamattomuudesta juomaan kuolettavaa myrkky�. Viimeisen� toiveenaan h�n uhrasi Aesculapius-jumalalle kukon. parantuakseen sairaudesta. Kana olikin helposti yll�pidett�v� ja edullinen uhriel�in kaikenlaisia jumalia ajatellen. Kreikkalaisilla kanansy�ntiin ei en�� liittynyt tabuja ja laji siirtyikin yh� enemm�n hy�tyk�ytt��n.Laji siirtyi kreikkalaisten tai etruskien v�lityksell� Apenniinien niemimaalle. Roomalaiset kehittiv�t menetelm�n ennustaa kanan 'tanssista', joka tunnetaan nimell� Oraculum ex tripudio. Armeijan mukana se levisi muuaalle l�nsi-Eurooppaan.L�hteet:Erkki Pulliainen: Kanan historia, biologia ja tuotanto, Oulun yliopisto 1987Koululaisen Uusi tietosanakirja osa 3, WSOY 1972 | |||||||||||||||||||||||
| Ruokaohjeita Chickensflyst� | ||||||||||||||||||||||||
|
Chickensfly kokonaisena paistettu: Valmistusaika noin 1 - 1,5 tuntia. - 1 - 1,5 kg Chickensflyta (mielummin Pilippi�) - suolaa - valkopippuria - mustaa pippuria Poista hickenflyst� enimm�t rasvat aukkojen kohdalta ja jos nahka niiss� on kovin repaleinen, leikkaa se siistimm�ksi. Ripottele suolaa ja pippureita Chickensflyn sis��n ja pintaan. Irroittamalla nahkaa hieman saat laitettua sit� my�s koipi-reisiin nahan alle. anna maustua jokusen tunnin ja halutessasi sido Chickensfly. Sitomisessa tyyli on vapaa. Tarkoitus on vain est�� koipia ja siipi� j��m�st� repsottavaan asentoon. Paista Chickensfly 210 asteessa. Kilon paistaminen kest�� tunnin ja 1,5 kg 1 h 20 min. Paista Chickensfly vuuassa jonka pohjalla on 1 dl vettt� est�m�ss� kiinni palamista. Aloita paistaminen niin, ettt� Chickensflyn rinta on alasp�in ja k��nn� Chickensfly paistamisen puoliv�liss� rintapuoli yl�sp�in. Jos haluat tehd� paistinliemikastikkeen, laita kaksinkertainen m��r� vett�. Jos Chickensfly on pakaste, sulata ja mausta se jo edelllisen� p�iv�n�. Chickensflyn lisukkeeksi sopivat riisi tai keitetyt perunat. Mustaherukkahyytel� tai hillo. Kastikkeeksi voi valmistaa joko paistinliemikastikkeen tai jonkun kermapohjaisen miedon makuisen kastikkeen maun mukaan, Sienikastike sopii my�s hyvin broilerille. Sidotusta Chickensflyst� on syyt� irroittaa lanka ennen tarjoilua. | |||||||||||||||||||||||
| Big Acesin pieni Lintukirja: | ||||||||||||||||||||||||
|
Koska lintujen havainnointi on tullut viime aikoina yh� suositummaksi ja muotiin on tullut erityisesti bongaus, niin seuraavassa on muutaman lintulajin kuvaus. | 1. VISKISIEPPO (Highland Queenius) pesii paremmissa baareissa, kuuluu loislintuihin ja on valmis vaikka mihin.��ni k�he�hk�, huorahtavan nikotte- leva hik-hik-hik. Saa harvoin poikasia,vaikka pariutuu- kin usein. 2. UNILINTU (Kastor Slev) Tavataan vain unitilassa.Muistuttaa Marilyn Monroeta, Sabrinaa tms. Ei ole koskaan saatu kiinni,pujahtaa vikkel�sti tiehens� valvetilan tullen, mutta on silti p�tev� seisottaja. Eritt�in tavallinen. 3. KONDOMIKOTKA (Venus Gonorrhea) oli aiemmin vain satamissa ja laitakaupungeilla asustava porttojen heimoon kuuluva,mutta on nyttemmin levinnyt parempiinkin piireihin.Seuraa usein Suurta Sukeltajaa ja auttaa t�t� ahdistuksessaan,mutta vaatii kumisen sukellus- puvun. 4. SUURI SUKELTAJA (Penis Buli) kuuluu ns. puolisukeltajiin,suurimmat sukeltavat kolme varttia,pienimm�t kokonaan. P�� suuri ja punainen,kaula suonikas, j�ntev�.Heltta liukuu tavallisesti sukeltaessa p��n yli. Pyrkii pesim��n Venuksen temppelin uumeniin, mutta tavallisesti oksentaa sinne ja poistuu velttona. Hyvin yleinen kaikkialla. 5. KALAKUKKO (Callaveen Muicku) ei oikeastaan ole lintu vaan rukiinen muna,jonka sis�ll� l�ski� ja kaloja.Laulu��ni muistuttaa pierua ja hengitys pahanhajuinen. Pesii toreilla. 6. VITTULINTU (Clitoris Normales) Eritt�in yleinen, pesii kaikkialla.Liikkuu ja k�y pyydykseen enimm�kseen iltay�st�. Saadaan ansaan rahalla tai kehitysmais- sa kuten Suomessa, pelk�ll� illallisella, nuhruisemmat yksil�t muutamalla kaljapullolla. Jaloimmat yksil�t vaativat karvapeitteen, mieluiten minkinnahkaisen. 7. NUOLUHAUKKA (Penis Oralii) Aikaisemmin harvinainen,mutta nyky��n yleistynyt. Voimakas kieli jolla pystyy arvaamattomiin tekoihin ja hyvinkehittyneet imulihakset. Altis kurkkutippurille. 8. LUHTAKANA Pesii luhdeissa ja aitoissa maaseudulla. Naaras tunnettu piikana ja uros renkin�. Sukupuuttoon kuoleva/kuollut laji. 9. PUNAMULKKU (Penis Vulgaris) Kaikkein yleisimpi� koiraslintujamme. Asustaa miehen housuissa ja on siell� valmiina tekem��n mit� tahansa kun vain saa tehd� mit� tahansa. Yleens� nuokkuu p�� alasp�in kuin lepakko, mutta ty�asento on kuin lipputangolla konsulaatin sein�ss�. 10. MUSTAMULKKU (Penis Neger) On edellist� harvinaisempi Suomessa, mutta sit�kin tavoitellumpi suuren kokonsa takia. Pesii Afrikassa, mutta Suomessakin on pesint�� muutamilla alueilla (mm. Valkealan Motelli ym.pakolais- keskukset) 11. KIVESTASKU (Pallis Lackarii) eritt�in harvinainen. Tavattu Suomessa viimmeeksi silloin,kun Anttoonin h�it� juhlittiin ja munat l�ytyiv�t tappelun j�lkeen kivestaskun palttoon lakkarista. 12. P�HKIN�KIKKELI Melko harvinainen lintu,joka on saanut nimens� siit�, ett� sen p�� pysyy ison saksanp�hkin�n muotoisena ja kovana, vaikka lintu ei seisokkaan. Rauhoitettu 13. KUSITIAINEN (Lorotus Runsas) lorottaa kolme kaljaa, vaikka on yhden juonut. Oikeutetusti vesilintu,ei kuitenkaan se jota heitet��n. Eritt�in yleinen. 14. HAARAP��SKY (Hirundo Rustica) Haarahommiin erikoistunut pallink��nt�j�.Kuuluu y�lintuihin, ottaa suuhun, antaa muuhun. Nopeudestaan tunnettu kun esileikit on leikitty. 15. SELK�LOKKI Antaa sel�ll��n,mik� lintujen keskuudessa on poikkeuksellista t�n� asentojen villin� aikana. 16. PILKKASIIPI (Malanitta Fusca) tunnetaan parhaiten siit�,ett� vittuilee joka k��nteess�.Yleisin on mustasilm�inen pilkkasiipi,joka on vittuillut v��r�lle miehelle. 17. SUULA Nimi on v��ristynyt, pit�� olla Suulla. N�ht�v�sti v��ristym� on syntynyt silloin kun suulalla on ollut se suussaan. 18. SUOKUKKO Panee soilla ja muissa m�riss� paikoissa. Naaras tunnetaan siit�, ett� edellisen seuraamuksena on joku muu paikka m�rk�. 19. KUHANKEITT�J� Hienomman ravintolan keitti�ss� asustava kalaruuan laittaja.Osaa keitt�� my�s munia tai munat. Kiva lintu 20. HOMOTIAINEN Uros parittelee usein urosten kanssa.Tosin joukossa esiintyy ep�normaaliutta, joka vie homotiaisen parittelemaan my�s naaraiden kanssa ja t�ten laji on toistaiseksi s�ilynyt. Viimeisin uhka on immuunikato. 21. HAIKARA (Ardea Sinerea) oli varsin yleinen ennen e-pillerin keksimist�. Joissakin tapauksissa pel�tty lintu. 22. VARPUNEN Laji h�vinnyt kieltolain j�lkeen. Tuolloin saattoi saada pikkuvarpusen mist� tahansa paikasta ja varpusen (1/4 l 96% pirtua) m��r�tyist� paikoista. T�m�n linnun kohtalo on varoittava esimerkki lainlaatijan varomattomuudesta. 23. POHJANSIRKKU esiintyy vain Pohjan pit�j�ss� Uudellamaalla. T�m� sirkku tunnetaan hyvin iloluontoisena eik� ole kalliskaan 24. PIKKUSIRKKU Asiantuntijoiden mukaan hyvin, hyvin harvinainen. Tunnetaan parhaiten siit� ett� sill� on tosi pieni. 25. RUUMISR��KK� (Rehjus Kroppa) on loppuun kiusatun olennon vertauskuva.Pesii hautausmailla ja ��ntelee kuin kuolemankorinaa rykiv� vanhus. Ei siis kuulu ilolintuihin. 26. PAPUKAIJA (P�l� P�l�) Kaija on iloinen antaja,mutta haluaa siit� papua.Taksa on 150.- / laaki ja jos ostaja pystyy uusintaan heti,niin alennus on 50 %. Pes� on kyll� niin saastainen,ettemme suosittele sinne menoa selvinp�in. 27. SEPPELEKYYHKY (Dufva Krans) on hautausmaiden asukki, joten ei siit� sen enemp��. 28. KILJUKOTKA (Calia Rancci) Aiheuttaa tavallisesti tohelok�nnin ja ruikkupaskan. Sis�maassa varsin yleinen, kiljunnasta tunnistettavissa suvi-iltaisin. 29. RANTASIPI Esiintyy eri puolilla Suomea, ei esiinny muualla maailmassa. Mainittu mainioksi asutus/astutus hommaksi. 30. VALKOPOSKIHANHI Puuteroitu seurapiirirouva, pidet��n t�ysin hanhena. 31. NOKIKANA Tavallinen maatiaiskana joka meni kukkoa karkuun tuhkakasaan ja sai n�in naismaisella tavalla houkuteltua kukon per��ns� saaden kerrankin kukolta kunnolla. 32. MUSTAVARIS (Corvus Negri) on tavallisen valkovariksen negatiivi 33. NAAKKA Asuu ja pesii vain kirkkojen torneissa, joskus kellotapuleissa, joten sen arvellaan olevan suntion valepukuinen kana. Pyh� lintu. 34. VIHERVARPUNEN Tavallisen kotivarpusen Wintermix-versio. 35. URPIAINEN (Ex Smp) Moniavioinen lintu joka nyky��n parittelee Kuubassa. 36. HEMPPO (Hellu Pillu) On murteellinen muoto hellusta. Kaksi lajia, joista toinen antaa ensimm�isell� kerralla ja toinen vasta toisella. 37. PUNAVARPUNEN Kuten vihervarpunen 38. ISOH�PYLINTU Hyvin yleinen h�pylintujen laji, jopa liiankin yleinen.On horo kuin mik� ja aina puutteessa. 39. KIRJOSIIPIH�PYLINTU Kuten edell�, muttei aivan yht� horo. Esiintyy maalattuna L�het� Palautetta!!!!!!!!
|
Favourite links
|
|
| ||||||||||||||||||||
|
This page has been visited
|